Vauva mietteitä ja tavallinen viikonloppu

Meidän viikonloppu sujui hyvissä merkeissä ja aika normaalisti. Levättiin ja vaan oltiin. Herralla oli perjantaina vielä töitä joten lauantaina tuli nukuttua vähän pitempään. Lauantaina saunottiin ja illalla katseltiin yhtä sarjaa mikä aloitettiin. Sunnuntaina mä nukuin pitempään. Käytiin sunnuntaina kaupoilla ja syömässä mun vanhempien luona. Ilta meni rennosti sohvalla. Eli aika tylsä viikonloppu, jos ajatellaan että siitä pitäisi jotain kirjoittaa :D

Sitten voidaankin mennä aiheeseen mistä ajattelin kirjoittaa enemmän tänään. Meidän perhe tosiaan odottaa uutta perheen jäsentä. Tämä oli oikeastaan suurin syy siihen miksi aloitin kirjoittamisen. Tarkoituksena mulla on kartoittaa omia ajatuksia kun uudenlainen elämä on alkamassa. Täysin erilainen. Sellainen mikä on ihan uutta ja ihmeellistä. Tai ainakin näin olen miettinyt. Toinen syy aloittaa kirjoittamaan oli jo pitkään haaveena ollut oman blogin aloittaminen. En tosin yhtään tiedä paljonko tämä kaikenkaikkiaan vaatii. Varmaan aika paljon.

Vaikka tää vauva olikin meille yllätys, on se silti ollut ihana sellainen. Vasta ihan viime viikkojen aikana on tajunnut sen, että kohta meille tulee vauva. Vatsa on jo pikku hiljaa alkanut kasvaa ja muutaman viikon olen tuntenut potkut ja liikkeet vatsassani. Oikeastaan potkujen myötä vauvan odotus on muuttunut todelliseksi. Alkuraskaus ei oikein tuntunut miltään. Paitsi, että mulla oli n.2,5kk ajan hirvee pahoinvointi. Aivan järkyttävä. Sen jälkeen kun pahoinvointi loppui olen ollut elämäni kunnossa. Neuvola käynnit menneet hyvin ja kaikki mitattavat arvot olleet todella hyviä. Suraava neuvola käynti mulla onkin vasta tammikuun lopussa.

Ollaan molemmat oltu iloisia tästä vauva uutisesta. Herra kuitenkin ehkä ei suunnittele kaikkea niin paljon kuin minä. Täysin todellista herralle tämä vauva on varmaan siinä vaiheessa kun lähdetään synnyttämään tai kun se vauva on herran sylissä. Tää odottelu tässä välillä käy pitkäks. Sitä miettii jo useesti, että tulisi nyt jo. Välillä taas miettii, että vielä on paljon asioita mitä tulisi hoitaa ennen vauvan syntymää.

Meitä myös vähän jännittää, että miten meidän Kunkero ottaa vauvan vastaan. Me ollaan molemmat tosi eläinrakkaita ja ei tahdota missään nimessä luopua Kunkerosta. Ollaan myös lellitty Kunkeroa aika paljon. Kunkero on tosi ihmisrakas ja tykkää ihmisistä. Toivotaan siis, että Kunkero ottaa vauvankin ystäväkseen.

Pieniä ihania vaippoja

Muutama viikko sitten oli rakenneultra jossa katsottiin, että kaikki oli ok vauvalla. Kaikki oli hyvin ja laskettuaikakin pysyi samana. Kätilö meiltä kysyi melkein heti, että halutaanko tietää sukupuoli. Oltiin jo puhuttu herran kanssa, että kyllä me halutaan ja kerrotaan siitä myös muille. Sanottiin kätilölle, että kyllä me halutaan tietää. Hetken päästä näytöltä näkyi kuva, joka kertoi tytöstä. Kätilö katsoi vielä uudelleen ja samalta näytti. Eli saatiin tyttölupaus. Ainahan niihinkään lupauksiin ei voi luottaa ihan sata varmasti. Aika luottavaisin mielin kuitenkin ollaan ja tyttöä odotellaan. Mulla itellä ei oo ollut minkäänlaisia tuntemuksia sukupuolen suhteen. Olen vain kuullut, että monilla on.

Aika paljon meillä siis on jo hankintoja vauvan suhteen. Lähinnä vaatetta ja hoitotuotteita. Ekan viikon (ainakin) vaipat on hankittu. Vielä tarttis hakea libero ilmaispakkaus lähempänä laskettua aikaa ja lastentarvikeliikkeen ilmainen tuotepakkaus. Äitiyspakkaus tuli viime viikolla ja ajattelinkin siitä tehdä oman postauksen. Mutta.......hankittavaa on vielä. Se hoitopöytä, lipasto, vaunut ja turvakaukalo. Ne nyt tietty ehtii vielä mutta kun niin mielelläni haluisin jo laittaa esille ja valmiiks kaikkee. Tosin ne varmaan pölyttys vaan :D Ehkä mä maltan vielä hetken. 

Mukavaa viikkoa kaikille! 

Terkuin Cometfin